Maputossa kuljeskelun, viidakossa norsujen jäljittämisen sekä kansallispuistossa safaroinnin jälkeen on aika alkaa hommiin. Eräänlaisia hommia kai nämät yhdistysjututkin ovat, vaikkei niistä palkkaa maksetakaan. Tai se palkka, mitä ”maksetaan” on ihan jotain muuta kuin rahaa. Itse asiassa se on paljon rahaa arvokkaampaa, se on henkistä pääomaa, uuden oppimista sekä toisten auttamista. Se on hyvää mieltä itselle ja muille, toivottavasti.
Maanantaina alkaa yhdistyksen kustantama viiden päivän työpaja-tyyppinen koulutus/valmennus, minkä tavoitteena on kehittää siihen osallistuvien paikallisten ihmisten kykyjä, taitoja ja osaamista kestävän ja kannattavan pienyritystoiminnan perustamiseen ja ylläpitämiseen, millä tietysti tavoitellaan säännöllistä ja vakaata toimeentuloa ja edelleen elinolojen kohentumista. Totta kai, työpajalla ja koko projektilla tavoitellaan myös siihen osallistuvien ihmisten voimaannuttamista sekä ihmisarvon ja -oikeuksien toteutumista. Pienyritystoiminnan viitekehyksenä tässä yhteydessä toimii puusepänverstas, jota paikallisyhdistys ylläpitää ja mihin he nimenomaan toivoivat tukea ja lisää materiaaleja.
Yhdistyksen kustantama projekti ei ole pelkästään kyseinen työpaja, vaan se on kokonaisuus, mikä paikallisyhdistyksellä ja sen jäsenillä on alkanut jo helmi-maaliskuun vaihteessa ja kestänee aina toukokuulle asti. Työpaja haluttiin vain järjestää juurikin sinä aikana, kun itse vierailen kohteessa. Työpajan lisäksi projektiin on luonnollisesti kuulunut paljon suunnittelua ja järjestelyä. Viime viikkoina paikallisyhdistys on hankkinut kustannusarviossa esitetyt materiaalit puusepänverstaalle sekä luonut yhdessä kouluttajan/valmentajan kanssa työpajan aikataulun ja sisällön. Työpajan jälkeen paikallisyhdistyksellä on tehtävänä vielä kirjoittaa projektin loppuraportti ja -arvio sekä toimittaa yhdistykselle tarvittavat dokumentit siitä. Projektin kustannusarvioon sisältyi myös varsinaisen puusepän hankkiminen työpajan ajaksi. Kyseisen timpurin tarkoituksena on työpajan aikana toimia sekä koulutuksessa/valmennuksessa sekä puusepänverstaalla.
Huomenna sunnuntaina saapuvat Abiliksen fasilitaattorit Cantol ja Antonio, joista viimeisen jo tapasinkin Maputossa. Tapaamme huomenna ja käymme yhdessä vielä lävitse tulevaa, omaa aikatauluamme sekä tavoitteitamme. Koska Cantol ja Antonio ovat Abiliksen fasilitaattoreita, on heillä myös oma varsinainen työnsä hoidettavana. Alpha Aid & Travel on kuitenkin kutsuttu heidän mukanaan tutustumaan alueen muihin kehitysyhteistyöprojekteihin, mitkä ovat Abiliksen tukemia. Cantol ja Antonio toimivat myös kääntäjinä minun ja paikallisyhdistyksen jäsenten välillä. Valitettavasti heillä ei ole mahdollisuutta olla mukana kuin maanantaina ja tiistaina, näinäkin päivinä rajoitetusti. Työn alla on vielä kääntäjän järjestäminen esimerkiksi keskiviikolle. Majapaikassani majailee Chicagosta Yhdysvalloista kotoisin oleva, musiikkia yliopistossa opiskeleva Sam, joka stipendin turvin reissaa ympäri maailmaa opiskellen aina jotain kohdemaan perinteisen instrumentin soittoa. Täällä Mosambikissa se on mbira. Joka tapauksessa, Sam puhuu sujuvasti portugalia, joten hänestä saattaa tulla Alpha Aid & Travel:n ensimmäinen epävirallinen tulkkaaja, lounas ja/tai kaljapalkalla tietysti.
Työpaja kestää viisi päivää, itse tulen olemaan mukana 3-4 päivänä, muutaman tunnin kerrallaan. Maanantaina tarkoituksena on tavata paikallisyhdistyksen puheenjohtaja sekä esitellä Alpha Aid & Travel Ry työpajaan osallistuville. Tämän lisäksi tulen haastattelemaan muutamaa työpajaan osallistuvaa jäsentä sekä ihan vain seuraamaan työpajan sekä puusepänverstaan toimintaa. Kaikki ennakkotiedot viittaavat siihen, että asiat ovat hoidettu sovitusti ja suunnitellusti. Tietysti tämä vielä varmistunee seuraavien päivien aikana. Kuvia ja kokemuksia tulee ensi viikolla jakoon yhdistyksen instagram- ja facebook-tileille, mutta varsinaisen raportin kirjoittanen vasta loppuviikosta, toivottavasti esimerkiksi riippumatossa loikoillen, jossain Mosambikin lukuisista rantakohteista.
Yhdistyksen digivirtuoosi lisännee verkkosivuille myös koko projektiin liittyviä dokumentteja, mistä niitä sitten voitte halutessanne ihmetellä. Toki ne ovat suurimmaksi osaksi portugalin kielellä, koska en niitä ole lähtenyt varsinaisesti ja/tai virallisesti käännätyttämään, vaan olen turvautunut Abilisen Nathalyn, Cantolin ja Antonion, omien kontaktien sekä Google-translatorin apuun. Paljon saa irti ihan myös päättelemällä.
Reissu kokonaisuudessaan on tähän asti edennyt erinomaisesti. Mosambik ei aiheuttanut vastaavaa kulttuurishokkia kuten ensimmäisellä kerralla viime vuonna, vaan maahan oli nyt huomattavasti helpompaa saapua ja sopeutua. Maa on jälleen osoittanut sen valtavan potentiaalin, mitä sillä olisi matkailijoille tarjottavanaan. Rustailen matkaopas-tyyppisen päivityksen reissun jälkeen, niin saatte mahdollisesti kattavamman kuvan siitä, että mitä miten milloin ja miksi Mosambikissa.
Kuulemiin,
Tero Mäkinen