Kohteessa, Mosambik. Jo`burgin aistitulvasta siirryttiin luonnollisempaan olemiseen Blyde River Canyonin ympäristöön, missä muutama päivä eteni mukavasti vuokrakärryllä ajellen ja postikorttimaisissa Etelä-Afrikan maisemissa retkeillen. Enpä olisi uskonut löytäväni täältä Pilgrim`s Restin tapaista uskomattoman hyvin säilynyttä ja ylläpidettyä historiallista kaivoskylää, missä kaupat, hotellit, postit, pankit, putiikit ja huoltoasemat muistuttivat viime vuosisadan vaihteen elämästä. Muutos oli siinä, että sata vuotta sitten kylän ylläpitävä voima oli kaivoksissa ja niistä lypsetyissä valkoihoisten siirtomaaisäntien taskuun valuvissa voitoissa, kun sitä nyt pyörittivät tummaihoiset tavalliset kansalaiset matkailijoiden vierailuista saatavilla varoilla. Hieno ja ainutlaatuinen kombinaatio afrikkalaista kulttuuria ja elämänmenoa eurooppalaisessa uudisasukasmiljöössä.

Maputo – rautatieasema

Etelä-Afrikasta vaihdettiin puskataksilla Mosambikin puolelle pääkaupunkiin Maputoon. Rajanylitys viisumihankintoineen oli ennakkoon saaduista tiedoista poiketen helppo ja sujuva, tosin kallis En tiedä, onko taloudellisesti kannatavampaa repiä maan potentiaaliin nähden vähäisiltä matkailijoilta viisumi överihintaan, vaiko ehkäpä järkeistää kyseisen tuotteen ostohintaa ja tällä tavoin houkutella lisää matkailijoita nostattamaan maan taloutta.

Maputossa sairastuimme hetkellisesti. Matkaillessa yleinen sairaus on runsaudenpulasta ja valinnanvaikeudesta seuraava vatulointi, eli jahkaaminen, eli säätäminen, eli liiallinen miettiminen. Eli vatulointi.(Kiitos Kapua Etiopia 2014 Dädille aka Juha Lemmetyiselle tämän hienon murresanan sisäänajosta!) Matkaillessa omasta psyykeestä riippumattomia, toimintaa, olemista ja etenemistä rajoittavia tekijöitä ovat yleensä aika, raha, paikallinen infrastruktuuri, ilmastolliset sesongit, mahdolliset kriisitilanteet, sairaudet ja ennakkoon tehdyt varaukset. Meitäkin rajoitti edellisestä listasta muutamat tekijät. Onneksi hetkellisestä sairastumisesta kuntoutui kuitenkin pysähtymällä. Kaikkea ei voi saada, niinpä pitää tehdä valintoja ja priorisointeja.

Inhaca Island – kylänraitti

Viimeiset viisi päivää nautimme olemisen keveydestä Maputon edustalla olevalla verkottomalla Inhacan saarella. Saari ei poistanut nälkäämme vedenalaisen elämän ihmettelystä tai kirkkaiden vesien ja kauniiden rantojen vuorovaikutuksesta, vaikka näitä kaikkia tarjosikin. Matkailijoita saarella oli vain kourallinen ja mieluisaa olikin selkeän vähemmistön edustajana tarkastella paikallisväestön eloa ja yrittämistä varsin rajallisessa ympäristössä. Näky oli paikoittain erittäin afrikkalainen; savi- ja heinämajoja hiekkapolkujen varsilla, missä lapset leikkivät rautalangasta itse kyhätyillä autoilla. Toisaalta, jottei todellisuus vääristyisi, saarelta löytyi muutamia juottoloita, kauppa, vihannes- ja hedelmätori, ravintola, terveysema ym. palveluita, raha-automaattikin, mikä moderniudessaan oli jokseenkin huvittava näky kokonaisuuden keskellä. Paikallisen elämän, tapojen, tapahtumien sekä tilanteiden tarkastelu ja havainnointi on oikeastaan yksi matkaamisen mielenkiintoisimmista ja tärkeimmistä ulottuvuuksista. Ympäri maailmaa, kerta toisensa jälkeen, tämä aktiviteetti herättää suuria pohdintoja ja kysymyksiä mm. eriarvoisuudesta. Kuinka erilaisiin elämän lähtökohtiin sitä maailmalla synnytäänkään? Samalla tämä on erinomainen tapa päästä lähemmäksi kyseistä maata, sen kulttuuria, ihmisiä ja elämäntapaa. Kohdemaa ei ole ikinä pelkästään sykähdyttäviä maisemia, ostoskeskuksia, rantoja, retkiä tai makuja, vaan moniulotteinen ihmisten, kulttuurin, historian, ympäristön ja nykypäivän muokkaama kokonaisuus.

Inhaca Island – Joe Dan

Mosambik on yksi Afrikan monista kehitysapua saavista maista, missä taloudellinen köyhyys on voimakkaasti läsnä kansalaisten arjessa. Maan taloudellinen kasvu on ollut voimakasta tuhoisan sisällissodan päätyttyä 1992, mutta kuten usein voimakkaan talouskasvun maissa, tuloerot ja eriarvoisuus kasvavat talouskasvun kanssa kädet yhteen tiukasti sidottuina. Maan itsenäistyttyä 1975, portugalilaiset siirtomaaisännät poistuivat maasta erittäin nopeasti, vieden mukanaan osaamisen, tietotaidon, pääoman, virkamieskoneiston, infrastruktuurin, käytännössä koko yhteiskuntajärjestelmän. Uudeksi järjestelmäksi valikoitui sosialismi, minkä järjetön, epäonnistunut ja maan vararikkoon ajanut politiikka loi pohjan alkaneelle maata entisestään tuhonneelle sisällisodalle. Näistä lähtökohdista tämänpäivän Mosambik yrittää taistella itseään eteenpäin.

Mosambik on myös yksi Alpha Aid & Travel Ry:n mahdollisista ensimmäisistä kehitysyhteistyö- ja hyväntekeväisyyskohteista. Periaatteessa konkreettisia avustuskohteita maasta löytyisi varmasti helpostikin, pelkästään jo katsomalla nopeasti ulos tai lähtemällä maaseudulle kyläyhteisöjä kiertelemään. Kehitysyhteistyön, hyväntekeväisyyden sekä avustuskohteen pitää kuitenkin täyttää tietyt kriteerit ja eettiset periaatteet. Niiden pitää ollaa kestävää ja kannattavaa niin, että se auttaa paikallisten omia resursseja ja valmiuksia kehittää yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen elämää omassa ympäristössään. Auttaminen ja hyvän tekeminen voivat väärällä tavalla kohdennettuna myös passivoida ja viedä kehitystä tätä kautta negatiiviseen suuntaan. Tästä syystä kohteeneettisyys, kestävyys ja kannattavuus ovat tarkkaan harkittavia.

Alpha Aid & Travel on uusi, muutaman kuukauden ikäinen tuotos, se kehittyy edelleen ja jatkuvasti sekä hakee omaa muotoaan ja paikkaansa tarkoituksensa ja tavoitteidensa täyttämiseksi. Kehittyäkseen yhdistys, ja kirjoittaja, toivovat saavansa myös palautetta, joten kritisoikaa, perustelkaa, ehdottakaa, kysykää tai kiittäkää. Eteenpäin mennään rauhallisesti ja maltilla, mutta toki päättäväisesti ja aatteen arvot kirkkaina mielessä. Ensimmäiset yhteydenotot kontakteille on lähetetty ja olisi toki hienoa, jos avustuskohde löytyisi jo tällä reissulla, mutta se jää nähtäväksi. Väkisin vääntäminen, ja omista arvoistaan ja periaatteistaan luopuminen eivät ole vaihtoehtoja.

Yhdistykselle jo kerätyt ja lahjoitetut varat pysyvät hyvässä tallessa, kunnes ne löytävät paremman ja niitä enemmän tarvitsevan osoitteen. Suuremmalla ja laajemmalla volyymillä ei varainkeruuta vielä ole toteutettu, mutta jo olemassa olevat varat luovat hyvän pohjan ja valmiuden toiminnalle. Haluamme olla pienestä koosta ja marginaalisuudesta huolimatta uskottava ja vakavasti otettava yhdistys, joka omalla svengillään erottuu ja puhuttelee. Yhdistyksen periaatteiden ja vision mukaisesti, se ei saa aiheuttaa tekijöilleen liikaa vaivaa tai painetta. Into, inspiraatio ja motivaatio tekemiseen pitää olla läsnä! Paine tukahduttaa luovuuden ja tappaa inspiraation. Ja toisinpäin. Vähemmän on enemmän, mahdollisimman vähällä mahdollisimman paljon!

Toivottavasti jaamme tätä svengiä myös eteenpäin, innostukaa ja inspiroitukaa! Tehkää jotain toisin, katsokaa asioita eri näkökuolmista, luopukaa ja kokeilkaa!

-Tero Mäkinen-