Juhlan kunniaksi, sekä Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden että Alpha Aid & Travelin yksivuotisen toiminnan, tuntui sopivalta kirjoittaa päivitys niistä tunteista, arvoista ja merkityksistä, mitkä omasta näkökulmastani kuvaavat Suomea parhaiten sekä samalla päivittää yhdistyksen ajankohtaista tilannetta. Sadassa vuodessa Suomi, suomalaiset ja suomessa asuvat ovat tehneet ja luoneet kaikilla kansainvälisillä mittareilla ihmeellisen ja ainutlaatuisen menestystarinan ja kehityskulun, kun taloudellisesti köyhästä sekä yhteiskunnallisesti sekasortoisesta ja eripuraisesta valtiosta on muodostunut maailman arvostetuimpia ja menestyneimpiä yhteiskuntia. Suomi-sataa on kulunut vuosi toitotettu ehkä kyllästymiseen ja huvittavuuteen asti, mutta nyt, varsinaisena juhlapäivänä, sille osaa antaa arvoa ja kunnioitusta. Juhlavuotenaan Suomi on ainakin omasta näkökulmastani tuonut esille juuri niitä ominaisuuksia, mitkä Suomessa ovat parasta ja mistä Suomi kansainvälisesti parhaiten tunnetaan.
Yhdistys on satavuotisen Suomen rinnalla toteuttanut omaa ensimmäistä toimintavuottaan reissaten, kuvaten, kirjoittaen ja informaatiota jakaen. Toisen toimintavuoden alkaessa seuraava askel näyttää jälleen todennäköisemmältä ja tilanne mielenkiintoiselta ja jännittävältä. Yhteistyö Abilis-säätiön kanssa on jatkunut ja avustusvierailu Mosambikiin sekä kerättyjen varojen lahjoittaminen Abilis-säätiön tukemille paikallisille vammaisille ihmisille on toteutumassa. Tai ainakin lähempänä toteutumista.
Reissussa keskustelut alkavat usein kotimaasta. Mistä tulet? Mitä teet? Millainen Suomi on? Oli kyseessä sitten paikallinen ihminen tai toinen matkailija, niin näiden kysymysten lisäksi myös käsitykset, tiedot ja näkemykset Suomesta ovat samankaltaisia. Reissatessa Suomesta on helppo olla ylpeä. Yhteiskunnallisissa, taloudellisissa ja sosiaalisissa asioissa Suomi on aina vertailukelpoinen. Suomen passi on rajoilla ja viranomaisten käsissä kullan arvoinen. Suomalaisuuden mainitessa herää ihmisissä avoin innostus ja mielenkiinto, ei ennakkoluulot tai varauksellisuus. Näin ei ole kaikkien maiden ja kansallisuuksien kohdalla.
Asioita ja teemoja, mistä Suomi maailmalla tunnetaan, tai mitkä ainakin itselleni reissatessa ovat tulleet esille, ovat lähes poikkeuksetta hyvinvointi, koulutus, tasa-arvo, urheilu, selviytyminen sodassa Neuvostoliittoa vastaan, demokratia, terveydenhuolto ja puhdas luonto. Allekirjoitan. Kyseisissä teemoissa Suomi on kansainvälistä huippua ja kyseisiä teemoja pitää edelleen vaalia, kehittää ja ylläpitää. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö parannettavaa olisi. Varmasti on. Mutta on kaksi eri asiaa puhua Suomesta sisäisesti tai kansainvälisessä kontekstissa. Itselleni Suomi epäkohtineen ja kehittämistarpeineen näyttäytyy sisäisesti ennen kaikkea sosiaali- ja terveysalan työn kautta, mutta sen kansainvälinen merkitys on avautunut uudella tavalla matkaillessa ympäri maailmaa. Maailman ja ennen kaikkea kehitysmaiden tilanteen tultua lähelle, sitä on oppinut suhteuttamaan asioita ja näkemään ne oikeassa kontekstissa. Ihmisiä kohdatessa, nyt viimeksi vaikka Afrikassa, tuntui siltä, ettei meillä suomalaisilla ole tarvetta tai oikeutta valittaa juurikaan mistään, mutta toisaalta Suomen sisällä ymmärrän hyvin ihmisten mahdollisen tuskan ja epätoivon sekä eriarvoisuuden kasvaessa aiheutuvan epäoikeudenmukaisuuden tunteen.
Kuluvan juhlavuoden aikana on mediassa usein törmännyt kysymyksiin Suomesta, suomalaisuudesta, itsenäisyydestä, vapaudesta ja näiden merkityksestä yksilöille ja yhteisöille. Näihin kysymyksiin soisi jokaisella olevan myös vastauksen, sillä mielestäni ne antavat ison alustan meidän jokaisen identiteetille. Omat vastaukseni kysymyksiim heijastuvat paljolti reissaamisesta sekä Suomen katsomisesta ns. ulkoapäin. Suomi merkitsee turvallistta kasvua ja kehitystä lapsuudesta aikuisuuteen, omia juuria sekä mahdollisuutta elää omanlaistaan ja omannäköistään elämää. Suomalaisuus näyttäytyy omaperäisenä ja ainutlaatuisena kulttuurina, josta pitäisi häpeilyn sijaan olla ylpeä. Itsenäisyyteen liittyy paljon elettyä historiaa ja koettua kärsimystä, mutta tällä hetkellä se näyttäytyy ja korostuu ennen kaikkea vapautena. Itsenäisyys ja vapaus kulkevat rintarinnan. Suomessa vapaus tarkoittaa oikeutta olla oma itsensä, olla jotain mieltä ja ottaa kantaa asioihin sekä vapautta elää omaa elämäänsä parhaaksi katsomallaan tavalla. Meillä on sellaista vapautta, mistä moni maailman ihminen ei osaa edes haaveilla.
Tämä vapaus mahdollistaa myös yhdistyksen perustamisen, sen toiminnan, kehittämisen ja hyvän tekemisen. Yhdistyksen arvot perustuvat pitkälti niihin positiivisiin teemoihin, mitä Suomesta ja suomalaisuudesta maailmalla on todettu ja tiedetty sekä niihin kokemuksiin, mitä itselleni maailmaa kiertäessä on kertynyt. Tällä hetkellä käynnissä on prosessi, missä yhdistys Abilis-säätiön avustuksella valitsee Mosambikista mahdollisimman sopivan ja konkreettisen avustuskohteen. Toteutuessaan avustusvierailu tapahtunee kevättalvella. Ennen matkaa yhdistys tulee tiedottamaan avustuskohteesta sekä kohteeseen hankittavista materiaaleista tarkemmin, mutta olennaista on se, että teidän antama tuki kohdistuu siihen sataprosenttisesti. Kohde tulee todennäköisesti olemaan paikallisen yhteisön toimeentuloon ja sen hankintaan sekä yleiseen elintasoon konkreettisesti vaikuttava tekijä. Voimme vain kuvitella niitä lähtökohtia, mistä syntyjään vammainen tai esimerkiksi sodassa tai polion vuoksi vammautunut ihminen elämään Mosambikissa ponnistaa ja tästä syystä mahdollisimman konkreettinen ja suora tuki edes pienen yhteisön elämänlaadun parantamiseksi on yhdistyksen ajankohtainen prioriteetti.
Lahjaksi satavuotiaalle annettakoon empatiaa ja ymmärrystä sekä ulospäinsuuntautuvaa positiivista elämänasennetta. Congrats!
-Tero Mäkinen, 33v.-